1930-luku

Toimelan palstapuutarhatoiminnan voidaan katsoa saaneen alkunsa maaliskuussa 1936, jolloin perustettiin  "Metsärannan Uurastajat ry - Skogsbrinkens Arbetsmuror rf" -yhdistys harjoittamaan puutarhatoimintaa. Tätä oli edeltänyt presidentinrouva Ester Ståhlbergin monimuotoinen järjestöllinen toiminta taloudellisessa ahdingossa olevien perheiden ja yksittäisten henkilöiden hyväksi. Perustettu yhdistys hankki Munkkiniemestä, joka tuolloin oli osa Huopalahden kuntaa, 7,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen toimintaansa varten. 

Vuonna 1937 aloitettiin valistus- ja kerhotoiminta sekä osallistuminen avustus- ja huoltotyöhön.  ”Tuki ja Työ ry – Stöd och Arbete rf” -yhdistys aloitti toimintansa kannatusyhdistyksenä seuraavana vuonna perustetulle setlementille ja Toimelan vapaaopistolle . Vuonna 1938 kannatusyhdistys liittyi Setlementtiliittoon ja samana vuonna Toimelan vapaaopisto aloitti toimintansa. 

 Vuonna 1936 alueelle hankittiin  ensimmäinen lämmitettävä rakennus puutarhurin asunnoksi. Rakennus on edelleen yhdistyskäytössä nimikoituna Annikin mökiksi.  Alueella oli palkattu puutarhuri  vuosina 1938-1983.  Puutarhuri osallistui viljelijöiden neuvontatyöhön ja viljelytuotteita myytiin melko suuressa määrin torilla ulkopuolisille. 

 1930-luvulla ostettiin  myös muita rakennuksia, jotka siirrettiin muualta puutarha-alueelle. Vuonna 1937 ostettiin ”Kalliotorppa”, vuonna 1937 ”Lepola” ja vuonna 1939 ”Rauhala”. ”Metsänranta” saatiin lahjoituksena vuonna 1938. Helsingin kaupunginmuseon Munkkiniemen rakennusinventoinnissa v. 2003-2005 näistä erityisesti ”Torppaan” on liitetty paikallishistoriallisia arvoja. Kaikki rakennukset ovat puurakenteisia, punaiseksi maalattuja harjakattoisia rakennuksia, jotka yhdessä viljelypalstojen kanssa muodostavat eheän puutarhamiljöön kaupunkiasutuksen keskellä. 

Toimelan palstapuutarha perustettiin siis helsinkiläisten vähävaraisten perheiden tueksi. Alkuvuosikymmeninä palsta-alueella olevissa rakennuksissa asui muutamia perheitä ympäri vuoden. Alueella oli myös kasvihuoneita sekä kauppapuutarhatoimintaa, jonka tuotoilla rahoitettiin sekä yhdistyksen että Toimelan Opiston toimintaa.  (milloin tämä toiminta lopetettiin?)

1940-luku

Vuonna 1941 perustettiin Palstan toverikunta, myöhemmin Toimelan Siirtolapuutarhan Toverikunta ry, myöh. Toimelan palstapuutarhayhdistys ry hoitamaan palstapuutarhan toimintaa omana yhdistyksenään. Toimelan palstapuutarhan hallintoa sekä sen toimintaa johdettiin kiinteästi osana setlementtiyhdistystä ja vapaaopistoa, jonka alaisuudessa viljelytoiminnan organisoinnista vastasi Palstapuutarhan kannatusyhdistys.  

Vuonna 1948 määrättiin viljelysopimus tehtäväksi kirjallisena.

1950-luku

Lepolaan asennettin  sähköt vuonna 1951.

Vuonna 1959 kannatusyhdistyksen nimi muutettiin muotoon  ”Työkeskus Toimelan Tukiyhdistys ry – Understödsföreningen för Toimela Settlement rf ” (1959 vain suomenkielinen alkuosa) ja vuonna 2000 Toimelan setlementti ry:ksi. Viimeisin nimenmuutos on tehty vuonna 2017 Toimela ry:ksi.  Nykyisin opisto toimii nimellä Etelä-Helsingin kansalaisopisto.

1960-luku

Palsta-alueelle rakennettiin vesijohtoverkosto, joka sittemmin uusittiin 1980-luvulla.

1970-luku


1980-luku

Vuonna 1984 perustettiin Toimelan palstapuutarhayhdistys ry.

Jo vuodesta 1984 lähtien palstapuutarhatoiminta on ollut hallinnollisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyisessä muodossaan eli päävastuu toiminnan järjestelystä on viljelijöiden keskuudestaan ​​valitsemalla Toimelan palstapuutarhayhdistys ry:n hallituksella. Yhdistys- ja palstapuutarhatoiminta on kuitenkin edelleen Toimelan setlementti ry:n alaista toimintaa ja  se  on mukanan palstatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. 

2000-2020 luvut

Nykyinen palsta-alue on kaupungin toimesta pienentynyt noin viiteen hehtaariin, josta viljeltyä alaa on tällä hetkellä 2,7 hehtaaria. Helsingin kaupunki omistaa palsta-alueen ja perii siitä vuosittaista vuokraa. Maa-alueella ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaavassa 2002 alue kuuluu kaupunkipuistoihin, joiden toimintaa kehitetään monipuolisina toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristöinä.  

Toimelassa on  n.165 palstalaista perheineen. Palstalaiset ovat helsinkiläisiä. Vuoteen 2008 saakka palstalaiset valittiin sosiaalisin perustein, mutta nykyisin viljelijät valitaan jonojärjestyksessä  kuten  muillekin Helsingin kaupungin palstoille. 

Rakennusten omistus ja maa-alueen vuokrasopimus jäivät edelleen Toimela ry:lle vuoteen 2018 saakka, jolloin Toimela ry lahjoitti rakennukset palstapuutarhayhdistykselle ja maa-alueen vuokrasopimuksen siirtoprosessi käynnistettiin. Tästä eteenpäin palstapuutarhayhdistys jatkaa itsenäisenä yhdistyksenä. 

Yhteisöllisyys on edelleen yhdistyksen johtavana toiminta-ajatuksena ja näkyy monin tavoin päivittäisessä toiminnassa. Palstalaiset hoitavat ja huoltavat yhdessä yleiset ja yhteiset alueet sekä pitävät kunnossa rakennuksia. Yhdistys on hankkinut palstanhoitoon tarvittavat työkalut ja koneet, jolloin palstalaisten ei tarvitse itse niitä hankkia. Yhdistys on myös rakentanut alueelle vesijohtoverkoston ja jokaisen palstan lähellä on muutaman palstan yhteinen vesipiste, joten veden tuomista muualta ei tarvita. Alue on myös lähialueen asukkaiden sekä päiväkotien  suosima ulkoilureitti. 


Lähde:
Juuret ovat maassa 
Poimintoja Toimelan palstapuutarhan 70-vuotiselta saralta 

Toimittanut Irja Siitarinen 2008 
Kuva Arja Lindroos
ISBN 978-952 - 92-4138-5