Toimelan palstapuutarhatoiminnan voidaan katsoa saaneen alkunsa maaliskuussa 1936, jolloin perustettiin  "Metsärannan Uurastajat ry - Skogsbrinkens Arbetsmuror rf" -yhdistys harjoittamaan puutarhatoimintaa . Tätä oli edeltänyt presidentinrouva Ester Ståhlbergin monimuotoinen järjestöllinen toiminta taloudellisessa ahdingossa olevien perheiden ja yksittäisten henkilöiden hyväksi. Perustettu yhdistys hankki Munkkiniemestä, joka tuolloin oli osa Huopalahden kuntaa, 7,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen toimintaansa varten. Alueelle hankittiin myös ensimmäinen lämmitettävä rakennus puutarhurin asunnoksi. Rakennus on edelleen yhdistyskäytössä nimikoituna Annikin mökiksi.

Vuonna 1937 aloitettiin valistus- ja kerhotoiminta sekä osallistuminen avustus- ja huoltotyöhön.
  Metsärannan Uurastajat ry aloitti toimintansa kannatusyhdistyksenä seuraavana vuonna perustetulle setlementille ja Toimelan vapaaopistolle   ”Tuki ja Työ ry – Stöd och Arbete rf” -nimisenä. Vuonna 1938 kannatusyhdistys liittyi Setlementtiliittoon ja samana vuonna Toimelan vapaaopisto aloitti toimintansa. Vuonna 1959 kannatusyhdistyksen nimi muutettiin muotoon  ”Työkeskus Toimelan Tukiyhdistys ry – Understödsföreningen för Toimela Settlement rf ” (1959 vain suomenkielinen alkuosa) ja vuonna 2000 Toimelan setlementti ry:ksi. Viimeisin nimenmuutos on tehty vuonna 2017 Toimela ry:ksi.  Nykyisin opisto toimii nimellä Etelä-Helsingin kansalaisopisto.

Vuonna 1941 perustettiin Palstan toverikunta, myöhemmin Toimelan Siirtolapuutarhan Toverikunta ry, myöh. Toimelan palstapuutarhayhdistys ry hoitamaan palstapuutarhan toimintaa omana yhdistyksenään. Toimelan palstapuutarhan hallintoa sekä sen toimintaa johdettiin kiinteästi osana setlementtiyhdistystä ja vapaaopistoa, jonka alaisuudessa viljelytoiminnan organisoinnista vastasi Palstapuutarhan kannatusyhdistys.  Rakennusten omistus ja maa-alueen vuokrasopimus jäivät edelleen Toimela ry:lle vuoteen 2018 saakka, jolloin Toimela ry lahjoitti rakennukset palstapuutarhayhdistykselle ja maa-alueen vuokrasopimuksen siirtoprosessi käynnistettiin. Tästä eteenpäin palstapuutarhayhdistys jatkaa itsenäisenä yhdistyksenä. Jo vuodesta 1984 lähtien palstapuutarhatoiminta on ollut hallinnollisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyisessä muodossaan eli päävastuu toiminnan järjestelystä on viljelijöiden keskuudestaan ​​valitsemalla Toimelan palstapuutarhayhdistys ry:n hallituksella. 

Toimelan palstapuutarha perustettiin siis helsinkiläisten vähävaraisten perheiden tueksi. Alkuvuosikymmeninä palsta-alueella olevissa rakennuksissa asui muutamia perheitä ympäri vuoden. Alueella oli myös kasvihuoneita sekä kauppapuutarhatoimintaa, jonka tuotoilla rahoitettiin sekä yhdistyksen että Toimelan Opiston toimintaa. Palstapuutarhalla työskenteli ja asui palkattu puutarhuri aina vuoteen 1974 saakka.  Puutarhuri osallistui viljelijöiden neuvontatyöhön ja viljelytuotteita myytiin melko suuressa määrin torilla ulkopuolisille. 

Nykyinen palsta-alue on kaupungin toimesta pienentynyt noin viiteen hehtaariin, josta viljeltyä alaa on tällä hetkellä 2,7 hehtaaria. Helsingin kaupunki omistaa palsta-alueen ja perii siitä vuosittaista vuokraa. Maa-alueella ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaavassa 2002 alue kuuluu kaupunkipuistoihin, joiden toimintaa kehitetään monipuolisina toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristöinä.  

Vuonna 1936 alueelle hankittiin lämmitettävä rakennus, ns. puutarhurin asunto, nykyinen ”Annikin mökki”. palsta-alueelle ostettiin rakennuksia, jotka siirrettiin muualta puutarha-alueelle. Vuonna 1937 ostettiin ”Kalliotorppa”, vuonna 1938 ”Lepola” ja ”Rauhala”. ”Metsänranta” saatiin lahjoituksena samana vuonna. Tämän lisäksi alueella on maakellari, varasto- ja wc-rakennuksia. Helsingin kaupunginmuseon Munkkiniemen rakennusinventoinnissa v. 2003-2005 näistä erityisesti ”Torppaan” on liitetty paikallishistoriallisia arvoja. Kaikki rakennukset ovat puurakenteisia, punaiseksi maalattuja harjakattoisia rakennuksia, jotka yhdessä viljelypalstojen kanssa muodostavat eheän puutarhamiljöön kaupunkiasutuksen keskellä. 

Toimelassa on  n.165 palstalaista perheineen. Palstalaiset ovat helsinkiläisiä. Vuoteen 2008 saakka palstalaiset valittiin sosiaalisin perustein, mutta nykyisin viljelijät valitaan jonojärjestyksessä  kuten  muillekin Helsingin kaupungin palstoille. 

Yhteisöllisyys on edelleen yhdistyksen johtavana toiminta-ajatuksena ja näkyy monin tavoin päivittäisessä toiminnassa. Palstalaiset hoitavat ja huoltavat yhdessä yleiset ja yhteiset alueet sekä pitävät kunnossa rakennuksia. Yhdistys on hankkinut palstanhoitoon tarvittavat työkalut ja koneet, jolloin palstalaisten ei tarvitse itse niitä hankkia. Yhdistys on myös rakentanut alueelle vesijohtoverkoston ja jokaisen palstan lähellä on muutaman palstan yhteinen vesipiste, joten veden tuomista muualta ei tarvita. Alue on myös lähialueen asukkaiden sekä päiväkotien ulkoilureitti. 

Lähde:
Juuret ovat maassa 
Poimintoja Toimelan palstapuutarhan 70-vuotiselta saralta 

Toimittanut Irja Siitarinen 2008 
Kuva Arja Lindroos
ISBN 978-952 - 92-4138-5