Toimelan palstapuutarhayhdistyksen historia

Tätä oli edeltänyt presidentinrouva Ester Ståhlbergin monimuotoinen järjestöllinen toiminta taloudellisessa ahdingossa olevien perheiden ja yksittäisten henkilöiden hyväksi. Perustettu yhdistys hankki Munkkiniemestä, joka tuolloin oli osa Huopalahden kuntaa, 7,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen toimintaansa varten. 

Vuonna 1937 aloitettiin valistus- ja kerhotoiminta sekä osallistuminen avustus- ja huoltotyöhön.  ”Tuki ja Työ ry – Stöd och Arbete rf” -yhdistys aloitti toimintansa kannatusyhdistyksenä seuraavana vuonna perustetulle setlementille ja Toimelan vapaaopistolle. Vuonna 1938 kannatusyhdistys liittyi Setlementtiliittoon ja samana vuonna Toimelan vapaaopisto aloitti toimintansa. 

 Vuonna 1936 alueelle saatiin lahjoituksena ensimmäinen lämmitettävä rakennus puutarhurin asunnoksi. Rakennus on edelleen yhdistyskäytössä nimikoituna Annikin mökiksi.  Alueella oli palkattu puutarhuri vuosina 1938-1983.  Puutarhuri osallistui viljelijöiden neuvontatyöhön ja toimitti viljelytuotteita, melko suuressa määrin, torille ulkopuolisille myyntiin. 

 1930-luvulla ostettiin myös muita rakennuksia, jotka siirrettiin muualta puutarha-alueelle. Vuonna 1937 ostettiin ”Kalliotorppa”, vuonna 1937 ”Lepola” ja vuonna 1939 ”Rauhala”. ”Metsänranta” saatiin lahjoituksena vuonna 1938. Helsingin kaupunginmuseon Munkkiniemen rakennusinventoinnissa v. 2003-2005 näistä erityisesti ”Kalliotorppaan”, nykyisin ”Torppaan”, on liitetty paikallishistoriallisia arvoja. Kaikki rakennukset ovat puurakenteisia, punaiseksi maalattuja harjakattoisia rakennuksia, jotka yhdessä viljelypalstojen kanssa muodostavat eheän puutarhamiljöön kaupunkiasutuksen keskellä. 

Toimelan palstapuutarha perustettiin siis helsinkiläisten vähävaraisten perheiden tueksi. Alkuvuosikymmeninä palsta-alueella olevissa rakennuksissa asui muutamia perheitä ympäri vuoden. Alueella oli myös kasvihuoneita sekä kauppapuutarhatoimintaa, jonka tuotoilla rahoitettiin sekä yhdistyksen että Toimelan Vapaaopiston toimintaa.  

1940-luku

Vuonna 1941 perustettiin Palstan toverikunta, myöhemmin Toimelan Siirtolapuutarhan Toverikunta ry, myöh. Toimelan palstapuutarhayhdistys ry, ryhtyi vuonna 1999 hoitamaan palstapuutarhan toimintaa omana yhdistyksenään. Toimelan palstapuutarhan hallintoa sekä sen toimintaa johdettiin kiinteästi osana setlementtiyhdistystä ja vapaaopistoa, jonka alaisuudessa viljelytoiminnan organisoinnista vastasi Palstapuutarhan kannatusyhdistys.  

Vuonna 1948 määrättiin viljelysopimus tehtäväksi kirjallisena.

1950-luku

Lepolaan asennettiin sähköt vuonna 1951.  

Vuonna 1959 kannatusyhdistyksen nimi muutettiin muotoon ”Työkeskus Toimelan Tukiyhdistys ry – Understödsföreningen för Toimela Settlement rf ” (1959 vain suomenkielinen alkuosa) ja vuonna 2000 Toimelan setlementti ry:ksi. Viimeisin nimen muutos on tehty vuonna 2017 Toimela ry:ksi, jolloin Toimelan setlementti ry lakkautettiin.

Nykyisin opisto toimii nimellä Etelä-Helsingin kansalaisopisto. Kansanvalistusseura on Etelä-Helsingin kansalaisopiston nykyinen ylläpitäjä.

1960-luku

Palsta-alueelle rakennettiin vesijohtoverkosto.

1970-luku

1980-luku

Kauppapuutarhatoiminta päättyi v. 1983, kun palstapuutarhan puutarhurin toimi lakkautettiin. Palsta-alueen viimeinen puutarhuri oli Annikki Hermola (s.1919 – k. 2011). 

Vesijohtoverkoston uusimisen yhteydessä 1980-luvulla verkosto vedettiin niin, että jokaisen palstan lähellä on muutaman palstan yhteinen vesipiste, joten veden tuomista muualta ei tarvita.

Vuonna 1998 vietettiin palstapuutarhan eli Toimelan Siirtolapuutarhan Toverikunnan 60-vuotisjuhlia ja samalla päätettiin uudistaa nimi Toimelan palstapuutarha ry:ksi. Tämä muutos vietiin vuosikokoukseen ja 1999 nimi muuttui Toimelan palstapuutarha ry:ksi.

Jo vuodesta 1984 lähtien palstapuutarhatoiminta on ollut hallinnollisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti lähes nykyisessä muodossaan eli päävastuu toiminnan järjestelystä oli viljelijöiden keskuudestaan ​​valitsemalla Toimelan palstapuutarhayhdistys ry:n hallituksella. Yhdistys- ja palstapuutarhatoiminta oli kuitenkin edelleen Toimelan setlementti ry:n alaista toimintaa ja Toimelan Setlementti ry oli mukana palstatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa.  Palsta-alueen maanvuokrasopimus oli myös Toimelan setlementti ry:n nimissä.

1990-luku 

Palstapuutarhalla 1990-luku oli toimeliasta ja yhteisöllistä aikaa. Yhteenkuuluvuutta vahvistettiin mm. järjestämällä vuorovuosina  grilli-ilta tai opintoretki/virkistysretki. Grilli-illan tuotto käytettiin seuraavan vuoden retkeen. 

Mökkejä Lepola, Metsäranta ja Torppa alettiin antaa viljelijöiden varata omaan käyttöönsä. Rakennuksiin laitettiin uudet sokkeliristikot (ei Lepolaan). Sähköt uusittiin mökkeihin vuonna 1997. Vuonna 1998 palsta-alueella vietettiin Toimelan siirtolapuutarhan 60-vuotisjuhlaa. Juhlaa varten palstapuutarha-alue kunnostettiin juhla-asuun. Juhlien järjestelyyn osallistuivat kaikki viljelijät. Mm. TV-3 huomioi juhlan ja haastatteli palstapuutarhan edustajia aamulähetykseensä. 

Toimelan Setlementti ry:n toiminnanjohtaja ja Toimelan opiston rehtori, Juhani Meriluoto, jäi eläkkeelle vuonna 1999 ja järjesti läksiäiskaronkkansa palstapuutarhalla. Tilaisuudessa soitti Toimela Brass-puhallinorkesteri, jossa myös Juhani on mukana, kuten muissakin palstapuutarhan tilaisuuksissa.

2000-2020 luvut

Nykyinen palsta-alue on kaupungin toimesta pienentynyt noin viiteen hehtaariin, josta viljeltyä alaa on tällä hetkellä 2,7 hehtaaria. Helsingin kaupunki omistaa palsta-alueen maan ja perii siitä vuosittaista vuokraa.  Vuonna 2000 vuokranmaksua kerättiin ensimmäisen kerran palstaviljelijöiltä. Maa-alueella ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaavassa vuonna 2002 alue kuuluu kaupunkipuistoihin, joiden toimintaa kehitetään monipuolisina toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristöinä.  

Palsta-alue on jäänyt lisääntyneen asutuksen keskelle ja häiriökäyttäytyminen alueella lisääntyi. Tästä syystä vuosituhannen alussa hankittiin talviajaksi rakennusten ikkunoita suojaamaan fanerilevyt.

Vuosituhannen alussa Helsingin kaupunki avusti taloudellisesti palstapuutarhaa palsta-alueen kunnostuksessa, kompostoinnin järjestämisessä ja siivoustalkoiden järjestämisessä. 

Aina viime vuosiin saakka palsta-alueella vietettiin yhdessä aikaa mm. grilli-iltoja, joissa esitettiin palstapuutarhalaisten Luomuteatterin esittämiä näytelmiä.  Tehtiin myös virkistysretkiä, jotka lopuksi olivat marja- ja sieniretkiä. Palstapuutarhan 70-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2008 ja samalla julkaistiin Toimelan 70-vuotisesta toiminnasta kertova kirja ”Juuret ovat maassa”.  Kirjan toimittajana oli palstalainen Irja Siitarinen (s. 1929 - k. 2017). Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus antoi juhlia varten avustusta ja palsta-alue rakennuksineen oli laitettu juhlakuntoon. Mm. palstat numeroitiin, Annikin mökin katto uusittiin, WC:t muutettiin kompostikäymälöiksi (nykyisin vesikäymälät), kanikantaa pyrittiin vähentämään jne.

Rakennusten omistus ja maa-alueen vuokrasopimus olivat Toimela ry:llä vuoteen 2018 saakka, jolloin Toimela ry lahjoitti rakennukset palstapuutarhayhdistykselle. Vuonna 2019 siirrettiin maa-alueen vuokrasopimus Toimelan palstapuutarhayhdistyksen nimiin. Tästä eteenpäin palstapuutarhayhdistys jatkaa viljelyä itsenäisenä yhdistyksenä. 

Toimelassa viljelee n. 165 palstalaista perheineen. Palstalaiset ovat helsinkiläisiä. Vuoteen 2008 saakka palstalaiset valittiin sosiaalisin perustein, mutta nykyisin viljelijöiksi haluavat ilmoittautuvat jonoon, josta palstan saa ilmoittautumisjärjetyksen mukaan.   

Yhteisöllisyys on edelleen yhdistyksen johtavana toiminta-ajatuksena ja näkyy monin tavoin päivittäisessä toiminnassa. Palstalaiset hoitavat ja huoltavat yhdessä yleiset ja yhteiset alueet sekä pitävät kunnossa rakennuksia. Yhdistys on hankkinut palstanhoitoon tarvittavat työkalut ja koneet, jolloin palstalaisten ei tarvitse itse niitä hankkia.  Alue on lähialueen asukkaiden, varsinkin koiranulkoiluttajien sekä päiväkotien, suosima ulkoilureitti. 

Yhdistys on taloudellisesti itsenäinen ja kerää toimintaan tarvittavat varat järjestämällä kerran kesässä myyjäiset, joissa myydään palsta-alueen satoa. Lisäksi satoa myydään kesäsunnuntaisin pidettävissä pop up  -kahviloissa.  Myytävää satoa saadan yhdistyksen hoidossa olevilta palstoilta, joita viljelijät hoitavat työryhmissä tuntitöinä. Viljelijät maksavat vesi- ja vuokramaksua, joilla katetaan alueen vuokra ja käytetty vesi.   Näillä tuotoilla sekä  jäsenten maksamalla kunnostusmaksulla  ylläpidetään alueella olevia mökkejä.

Lähde:
Juuret ovat maassa 
Poimintoja Toimelan palstapuutarhan 70-vuotiselta saralta

Toimittanut Irja Siitarinen 2008 
Kuva Arja Lindroos
ISBN 978-952-92-4138-5