Rikkaruohojen poisto
Juuriston ja siementen avulla leviävät rikkakasvit ja niiden poisto
Tähän on koottu yleisimmät monivuotiset rikkakasvit, joiden juuristo säilyy yli talven. Näiden kasvien leviämistä ei pelkkä haraaminen kesällä riitä.
Yleiset hoito-ohjeet
Huhti-toukokuussa ilmestyvät ensimmäiset näiden rikkakasvien lehdet. Ota 4-piikkinen talikko möyhentääksesi maata rikkakasvien kohdalta. Kaiva juuret esiin ja kerää ne erilliseen astiaan, ei esimerkiksi käytävälle.
Kokoa monivuotisten rikkakasvien juuret tukevaan mustaan muovisäkkiin. Sulje säkki ja kaada kahden talven jälkeen sisältö palstalle. Juuret voi hävittää myös kuivattamalla niitä alustalla, joka ei kosketa maata. Siemenet ja kasvusto kootaan kompostikasaan, missä ne muuttuvat mullaksi kahdessa vuodessa.
Jos jyrsität palstasi, tee perusteellinen juuririkkakasvien poisto aina ennen jyrsintää.
Kesän aikana pidä rikkakasvien kasvu ja leviäminen kurissa haraamalla.
Varmista vielä heinä-elokuussa, ettei palstallasi tai sen reunamilla ole kukkivia rikkakasveja. Poista kukkavarret ennen kukintaa.
Sadonkorjuun jälkeen tee uudelleen samanlainen möyhennys kuin keväällä.
Jos teit työn hyvin yhtenä kesänä, seuraavana keväänä tehtävää on enää vähän.
Huolehdi myös:
monet monivuotiset rikkakasvit levittävät juuristonsa nurmialueelta palstalle
pidä nurmikasvustoa palstasi alueella vain vähän, mielellään ei ollenkaan
tee selvä raja palstasi ja sen ulkopuolisten nurmikäytävien välille
talikoi joka syksy tai kevät palstan puoleinen raja-alue ja poista nurmen puolelta pyrkivät rikkaruohojenjuuret. Käsittelyä helpottaa, jos teet ”rajavyöhykkeen” soran, hakkeen tai katteen avulla
pidä leikkaamalla ja trimmerillä käytävien ja reunojen (!) kasvusto aina niin lyhyenä, että rikkakasvit eivät pääse kukkimaan ja leviämään siementen kautta
Vuohenputki
Vuohenjuuren juuristoa on helppo poistaa, sijainti talikon syvyydellä. Kasvilla on vaaleanruskeat, suorat 3–4 mm:n paksuiset juuret on helppoa oppia tunnistamaan
Juurta vetämällä voi saada pitkän pätkän kerralla esiin, jos maata on ensin talikoinut. Kerää juuret ja juurenpätkät aina erilliseen astiaan, älä jätä yhtäkään palaa nurmikäytävälle. Leviää todella tehokkaasti paitsi juurista myös siemenistä. Jjos et ole keväällä ehtinyt juuristoa poistaa, niin poista ainakin kaikki kukkavanat, kun vuohenputki heinä-elokuussa kukkii. Kasvaa usein pensaiden juurella ja palstan hoitamattomilla alueilla. Puhdista pensaiden alustat vuohenputken juurista jo keväällä ja lisää sen jälkeen lehtikatetta tai puuhaketta.
Rikkanenätti
Lehdistö ja kukat antavat kuivan ja vaatimattoman vaikutelman, koko kasvi näyttää sekavalta vyyhdeltä. Kasvin valkea juuristo on ohutta (paksuus 1 mm) ja monihaaraista.
Poista juuret varovasti, sillä ne katkeilevat helposti ja jokainen katkennut palanen jatkaa kasvamista. Rikkanenätti kasvaa lähellä maan pintaa, leviää helposti pienimmästäkin juuren pätkästä. Pyri poistamaan tarkkaan jo keväällä. Poista nenätit kesän aikana varovasti käsiharalla möyhentäen, niin että saat hentoa juuristoa mahdollisimman paljon mukaan. Vältä haraamista, jos palstallasi on nenättiä runsaasti. Haraaminen levittää nenättiä tehokkaasti. Tee syys–lokakuussa vielä uusi samanlainen möyhennyskierros kuin mitä keväällä.
Kuvaaja Fornax
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.en
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rorippa_sylvestris_eF.jpg
Peltovalvatti
Peltovalvatti muistuttaa ulkonäöltään vähän voikukkaa, mutta lehdet ja kukat ovat samassa varressa. Kukkii myöhemmin ja pitkälle syksyyn. Kasvin juuret ovat pitkät ja nivelikkäät. Vaakatasossa olevasta juurenpätkästä kasvaa rivissä monta tainta suoraan ylös.
Kukkaa on vaikea saada kokonaan pois, sillä ”alkujuuri” voi olla hyvin syvällä ja kitkettäessä juuri napsahtaa helposti poikki. Koska juuristoa on vaikea saada kokonaan pois, kukinnan estäminen on tärkeää. Kitke talikon (ja lapion) avulla juuret keväällä ja syksyllä mahdollisimman hyvin pois. Haraa kesän aikana kasvusto aina poikki (se kasvaa yhä uudelleen).
Jos valvatti pääsee kukkimaan, voikukan tyyppiset, hahtuvaiset siemenet leviävät kaikkialle. Kukinta-aika kestää kesästä myöhäiseen syksyyn, joten ole tarkkana ja katko ainakin kukkavanat. Tekee kukat ja siemenet yhtä lailla puolen metrin korkeuteen kuin ihan maan tasalle. Kasvaa missä tahansa ja leviää helposti siemenistä myös nurmialueelle
Kuvaaja ostfriesischen Nordseeinsel Juist
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
Pelto-ohdake
Pelto-ohdakkeen juuret ovat tanakat ja voivat olla lähes puolen sentin paksuiset. Kasvi on kuten valvatti: juuret napsahtavat helposti poikki, syvällä olevasta vaakajuuresta voi kasvaa useita versoja maan pintaan. Kitke talikon (ja lapion) avulla juuret keväällä ja syksyllä mahdollisimman hyvin pois. Juuristoa on vaikea saada kokonaan pois. Haraa kesän aikana kasvusto aina poikki (se kasvaa yhä uudelleen). Jos ohdakkeen antaa kukkia, siemenet levittävät sen myös nurmelle. Piikikkäät lehtiruusukkeet pistelevät kipeästi paljain jaloin kulkevia.
Kuvaaja ostfriesischen Nordseeinsel Juist
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
Juolavehnä
Keväällä kauniisti vihertävä kasvusto näyttää kylvetyltä nurmelta, mutta jos saa kasvaa, tekee kesän aikana tähkät (= siemenet). Juolavehnä leviää ja rönsyää helposti noin 3 mm:n levyisten, hyvin pitkien juuristojen avulla, joissa hentoja juurikarvoja. Juuristoa on aina moninkertainen määrä siihen verrattuna, paljonko vihreää maan pinnalla on, lisäksi se ryöstää tehokkaasti samaan paikkaan istutettujen kasvien tarvitsemat ravinteet ja kosteuden.
Jos juolavehnää kasvaa muokattavalla puutarhamaalla, saat sen helpoiten poistettua rautaharvalla haravoimalla (tai talikoimalla) aluetta kerran pari kuussa läpi kesän, aina kun alue vihertää. Haravointi nostaa juuret pintaan, josta ne on helppo kerätä tai antaa kuivua paikallaan. Pensaiden juurilla kasvavat alueet kitketään keväällä ja peitetään esim. lehdillä ja katteella. Varmista vielä kesällä, ettei pensaiden keskellä näy vihreitä, pitkiä lehtiä tai siementäviä tähkiä. Jos juolavehnä on vallannut vadelmapenkkisi, joudut tekemään uuden vadelmapenkin toisaalle ja perusteellisesti muokkaamaan ruohottuneen alueen.
Kuvaaja Miika Silfverberg
Kuvan lisenssi Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 2.5 Yleinen
Rönsyleinikki
Rönsyleinikki leviää vauhdikkaasti maan pinnassa kulkevien rönsyjen avulla. Sillä on valkeat, lankamaiset juuret ovat tiiviinä paakkuna heti vihreän kasvuston alla lähellä maan pintaa. Kasvi voi näyttää vaarattomalta; se kasvaa kuten mikä tahansa istutettu kukka symmetrisenä ruusukkeena, lehdet ovat koristeelliset ja kesän mittaan se kukkii kauniin keltaisin kukin. keväällä rönsyleinikkiä voi olla vaikeaa huomata sen lehtiä esimerkiksi kukkapenkissä, sillä lehdet muistuttavat monivuotisten kukkien lehtiä. Kitke kasvusto pois käsiharalla tai talikolla ja haraa aluetta kesän aikana. Kitkiessä selvittää, minne yksittäisen kasvin rönsyt juoksevat ja poista myös rönsyistä kehittyneet pikkutaimet.
Kuvaaja Frank Vincentz
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
Voikukka
Poista juuristoa aina kun mahdollista, pelkkä haraaminen ei riitä vähentämään olemassa olevien kasvien määrää. Jos voikukka saa kasvaa syvässä mullassa ja rauhassa, se tekee suoran, paalumaisen juuren suoraan lehtiruusukkeen alle. Tällaiset kasvit on helppo poistaa voikukkaraudalla. Katkenneesta juuresta tai kivikossa kasvava juuri on monihaarainen ja katkeilee helposti. Jäljelle jääneestä juurenpätkästä kasvaa uusi taimi aina uudelleen.
Tärkeintä on estää siementen leviäminen, sillä voikukka ei leviä rönsyistä vaan siemenistä. Aloita huhti-toukokuussa lehtiruusukkeiden poisto nurmialueilta, jotta nuppuja syntyisi vähän. Haraaminen sekä nuppujen ja kukkien poisto nurmelta vähentää sen kesän siementuotantoa. Älä odota niin kauan, että ne (tosin hauskat) hahtuvapalloset ovat valmiita. Voikukka kukkii vasta toisena kasvuvuotenaan. Opi tunnistamaan ensimmäisen vuoden helposti kitkettävät pikku taimet, joiden hentojen lehtien reunoissa ei vielä ole tyypillistä sahalaitaa
Kuvaaja H. Zell
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
Peltokorte
Keväällä kasvi kasvattaa pienet käpymäiset itiöt, vasta sen jälkeen tulevat vihreät, risuista havukasvia muistuttavat kasvit. Kesän mittaan peltokorte kasvattaa tiheän maton. Jäykähköt, ohuet mustat juuret muodostavat sekavan rihmaston, on vaikea sanoa, mikä juuri kuuluu mihinkin kasviin. Juuret myös katkeilevat helposti kitkettäessä ja juuristo ulottuu hyvin syvälle, pohjasaveen asti. Syvien juurten takia peltokortteesta on vaikea päästä kokonaan eroon. Pidä kasvusto kurissa haraamalla pitkin kesää. Jos peltokortetta on palstallasi paljon, tarkista, ovatko ravinteet kunnossa.
Kuvaaja Rob Hille
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.
Peltokierto/karhunköynnös
Peltokierto on salakavala kasvi: sen huomaa sitten, kun se on kietonut monet köynnöksensä oksan ympärille. Joskus sen huomaa vasta kesällä, kun pensaaseen on ilmestynyt valkeita tai vaaleanpunaisia torvikukkia. Tiiviisti köynnöstävänä se voi tukehduttaa kietomansa kasvin.
Ohut juuristo on hajanaista, helposti katkeilevaa ja kaivautuu syvälle. Juuret levittäytyvät laajalle alueelle ja kun jossain kohtaa huomaat tämän suippolehtisen kasvin taimen, niin löydät takuuvarmasti samanlaisia alkuja muutamasta kohtaa läheltä. Heti kun keväällä ensimmäiset lehdet tulevat näkyviin, kitke enimpiä juuria talikon avulla. Katteesta ei juuri ole hyötyä, sillä kasvi löytää tiensä valoon, koska etsiytyy oksien tyvelle ja siitä ylös. Koska juuristoa on vaikea kitkeä pois, keskity poistamaan kasvustoa. Kitke pitkin kesää pois aina kun taimia nousee, erikoisen muotoiset lehdet on helppo tunnistaa.
Kuvaaja Frank Vincentz
Kuvan lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.